Olen 15-vuotias tyttö länsi-suomesta. Ai mitenkö minusta tuli pro-ana? Tarkemmin mietittynä viime kesänä, kun lenkillä ollessani meinasin pysähtyä lepäämään, kunnes pakotin itseni miettimään Eva Longoriaa mielessäni. Sehän oli periaatteessa thinspiraatiota. Mutta nyt olen ruvennut toimimaan kuten pro-ana. Kaverini kertoi tästä minulle tarkemmin ja silloin tajusin.
            Ajattelin ruveta pitämään tälläistä blogia täällä, ja todennäköisesti kirjottaisin useita kertoja viikossa. Kommenttia saa laittaa ja sähköpostiini voi meilailla, mutta en kaipaa valitusta elämäntavastani. Löysin yhdeltä toiselta blogilta kuvan joka kuvasi hyvin minun tämänhetkistä tilannettani. Valitettavasti sitä kuvaa en tänne saa. Kuvassa tyttö on vaa'alla peittäen kasvot käsiinsä itkien. Tämän kuvan nähdessäni pysähdyin miettimään.
            Ketään ei ole meillä kotona ja nälkääni join puoli litraa vettä. Kuvittelin iltani kuinka tylsä se tulisi olemaan joten ajattelin mennä oikein pitkään suihkuun kun äitikään ei ole kotona valittamassa veden käytöstä. Suihku-aikani kului lattialla itkemiseen suihkuveden ropistessa selkääni (joka muuten on terapeuttista).
            Tsemppiä kaikille kun viikonloppukin on edessä! Itse olen menossa kaloreita juomaan huomenna, joten pitää tehdä ylimääräistä treeniä. Tällä viikolla itse asiassa olen hyvin vähän liikkunut johtuen kokeiden määrästä, mutta olen myös syönyt vähemmän.

ps. Pahoittelut jos kirjoitusvirheitä löytyy.

Kuulemisiin =)